Laulu-Miesten lauluja 2

Sisältö

Aandens herre; Ah, mikä taitaa olla muu; Alles still in süsser ruh; Anterus ylinen yrkä; Armas rauha yöhyen; Autuas sielu; Ave maria; Beate marie; De profundis; Dem schnee, dem regen; Du, som uti himlen bor; Ei tanssi minun taluma; Ei veteen lähtehellä; Elkää te rikkahat ihmetellä; Eläköön; Elämä veitikka viisas ja nuori; Emojänis tuli pyrynä: En soi sua unhoittaa poijes; Etpä tieä, minkä löysin; Etäällä kaikesta lienen; Fröjd i hjärtan; Guckt nicht; He kulkivat kirkolta kahden; Hei hellitä, hellitä päivä; Hengen herra, neuvo mua; Herra taivaan valtias; Hiihtelen mä poikki vuorien; Hiljaa eessä akkunain; Hiljaa, oi vaivu; Hiljallensa, hiljallensa; Hilu, hilu, hilu, hilu; Huhuu, huhuuhuu; Huokauksien; Hyljekoirat hurjina haukkuu; Hämyn häivikössä; Hän aikoi luokseni tulla; Här är skönt; Illanrusko; Illanrusko jo sammunut on; Iltaruskon loisteessa; Integer vitae; Iselin; Ja kirkon aidalla istui; Ja lumi se peitti; Jaalalla rymy rynnäten käy; Jag sitter källa vid din rand; Jag vet ett land; Jo karjalan kunnailla; Jo kuutamossa haihtuu; Jo muistot taivaltani varjostaa; Jo taas nyt tummuu ilta; Joachim uti babylon; Joakim kera sannansa; Joutaisit jo, rinta houru; Jussi ja Maija; Jylhänä ja ääneti; Jääsade lyö mua; Kaarra mua tummin katsein; Kaikukoon nyt laulu maamme; Kaksi vanhaa varista; Kas, kas vaan muoria; Kas kuinka laaja on laatokan laine; Katson virran kalvohon; Kaukaa kuuluu kumahdellen; Hannikainen: Kaukaa kuuluu kumahdellen; Kaukorannan taa jo painui; Keinutan kehtoa; Ken meistä hänt' ei muistaisi; Ken on luonut hongiston; Ken tulta on; Kerran kevät oli; Kevät kirkkahin; Kevätyö; Kiitetty olkoon hän; Kornmodsglansen; Koski kuohuu; Kotihinsa muut menevät; Kristallen den fina; Kuljin, kuljin kankahilla; Kulkeissani vainiolla; Kun ensi kerran; Kun Herra ynnä Pyhä Pietari; Kun iltarusko hohtehen; Kun juhlan ensi maljan juon; Kun mun täältä tuoni vie; Kun puijo ylpeän harjanteen; Kun ystävä jätti; Kunnia sokeille; Kuu noussut on; Kuules mun kultaini; Kuuluvi kumu majasta; Kuusen juuret kuivettuvat; Kyllä se loppuu talvikin; Kyynel vuotaa silmästäni; Kyynelten virrat; Laulakaamme lauluveikot; Laulu leivon soi; Laulumies, käy lippus alle; Laulumme soikoon; Lehmukset suhiskaatte; Leijukaatte puhtaat aatokseni; Leimuaa jo tähdet; Leimuu jo illan rusko; Lennä, laulu kaunein; Lennä, lennä lintu parka; Lepo lepo lehmäni; Lie hanki, sade; Lintu lauleli lehossa; Lugn vilar sjön; Lumihiutaleet hiljaa kietoo; Forsström: Luonto ponteva pohjanmaan; Klemetti: Luonto ponteva pohjanmaan; Luullahan, jotta on lysti olla; Läkkän tästä läkkölähän; Löylyä, löylyä; Ma heräsin aamulla aikaiseen; Ma uneksin, että mun sydämein; Maailma suuri on; Maas' on rauha suloinen; Me lapsoset laajan; Aandens herre; Aandens herre; Meni aurinko suurten merten taa; Meren pisar pienoinen; Mi ikävyys, mi hämäryys; Mi jälkeen jäi; Mielikki, metsän emäntä; Miks' itket impyeni; Mitä oli, mitä meni; Mitä on tämä hiljaisuus; Muistot, aika, häipyvä, heitä; Mustalaiseks' syntynyt; Mä hälle ruusun annoin; Mä surren nyt laulelen; Mä tiedän maan; Mä vartioiden teitä; Mörk är natten; Ne lentää ulos; Ne tarhat unelmissa; Neito kasvoi kaunoisesti; Nyt valitkaa; Oi kallis Suomenmaa; Oi kuu, kuinka sinä olet punainen; Oi maamme; Oi metsän siimeksessä; Oi onnellinen sydän; Oli tähtiyö; Olla mullai oma pirtti; On kristalli hieno; On neito tuo ylhäällä luhdissa; On Pohjan portailla maa ja kansa; On synkkä yö; On tullut kevät aika; On tyyni nyt; Ota se kaunis kannel taas; Paan soittaa urkuja; Paimenet huutavat; Painuu päivyt vuorten taa; Pappani maja se on matala; Pieni pelimanni; Prinssi Aladin - Prins Aladin; På vakt för er; Päivä mailleen vaipuu; Ren mörkt det blir; Ruusut valkeat tarhassani; Sarella palaa; Sauvan nojassa vanha mummo; Se naiminen on kai mettä ja mannaa; Sen ihanaisen virran reunall'; Silloin se ilma lämmin on; Sjung om studentens lyckliga dag; Slumra skuggan; Soi, laulu soi; Soi, metsä; Soi, viulu, soi; Sorsa se saimaan aalloissa sousi; Sou, souva luodon taa; Stilla, o stilla; Sua lähde kaunis katselen; Synkkä yö on; Syyskuun päivä on; Taa jo jäivät; Taas lähdenkö myrskyjä kulkemahan; Taivaalla elotulet; Tiet kaikki yhtyy täällä; Tii tii tikanpoika; Tiroolin kauniissa vuorimaassa; Tula tullalla; Tule, tule metsän tytti; Tuli, tuli taa; Tuli tuttu kevät kulta; Tullos kanssain; Tumma venhe; Tuoll' Pajumäen pitäjäss'; Tuu, tuu tupakkarulla; Tuu, tuu tuutelituu; Tuuli se raivosi rannan puissa; Tuuti lasta keinuhun; Tälläpä pojall'; Tääll' päivät verkkaan vierivi; Tääll' yksinäni laulelen; Täältä tuntureilta saan; Ui merta unten; Uinuos tuntussa vihreen koivun; Uinuos yön hämyvyössä; Uuden kullan kellon käijyt; Uunin takana unissaan; Uusi kulta kumuten kulki; Vaipuos vaivu; Vait' hän nukkuu; Vaivu rauhaan, särjetty sydämein; Valkeat aamut tulevat; Vanha ja valkea kuu; Vem egnar jag mitt första glas; Vem är som ej vår broder minns; Venhot liitää; Vid aftonsolens klara gull; Vieres kyynel, viere toinen; Vieri viluvirteni; Viini riemun rintaan tuopi; Vilken tidens flyktiga minnen; Vill du komma med mig; Yli kuljimme illan saatossa; Yö vaiti on; Yöhyt ol' lempeä; Yön usvasta aamu jo kirkastui; Äite tuutii vauvaa; Älä sinä kultani